Tervetuloa meidän Forlìin - vieraskynä

Meidän perheelle maailma oli avoin. Emme valikoineet Italiaa, koska sydän huusi tänne. Se valikoitui monien mutkien ja sattumusten kautta. Sydämeen on kuitenkin kasvanut hiljalleen pieni Italian siemen, jolla tulee olemaan aina paikka siellä. Forlì valikoitui mieheni koulun vuoksi. Olimme aina puhuneet mahdollisuudesta muuttaa ulkomaille, ja kun koulupaikka aukeni, tämä haave alkoi toteutumaan. Forlì sijaitsee kätevästi Bolognan ja Riminin puolessa välissä, joten matkaaminen tänne on erittäin helppoa junalla. Kun saavuimme tänne toukokuisena iltana, ihastelimme heti kaupungin historiaa, jonka pystyi aistimaan samantien vanhasta juna-asemasta ja sitä vastapäätä olevasta pitkästä tiestä, joka vei suurelle muistomerkille. Seuraavana päivänä löysimme tietämättä kaupunkimme ydinkeskustankin. Kaupunki vaikutti heti rauhalliselta ja hiljaiselta, mutta kuitenkin kotoisalta meidän silmiin.

Mirja Nieminen

Mirja unelmoi miehensä kanssa pitkään ulkomaille muutosta, kunnes se toteutui miehen koulupaikan myötä. 

Uudeltamaalta Italian Forlìin muuttanut Mirja elää kiireistä perhe- ja etätyöarkea keskellä historiallista Emilia-Romagnaa. Vaikka koti löytyy tällä hetkellä Italiasta, tulevaisuus on vielä avoinna. Italialla tulee kuitenkin aina olemaan paikka Mirjan ja hänen perheen sydämessä.

Mirja kirjoittaa Italian viemää-nimistä blogia sekä ylläpitää Instassa/ Facebookissa saman nimistä kanavaa Italian arjesta.

Historian havinaa

Forlìn historia näkyy konkreettisesti joka puolella kaupunkia. Kun kävelee Piazza Saffilla, aiemmin mainitulla aukiolla, ympärillä on rakennuksia, joiden tarinoissa näkyvät niin keskiaika, 1900-luku kuin Toisen maailmansodan jäljet. Keskustassa on esimerkiksi jätetty rakennuksiin reikiä muistuttamaan partisaanien taisteluista, joka puolella on muistomerkkejä ja historiallisia tekstejä kertomassa ihmisille, mitä täällä on tapahtunut.

Yksi kaupungin symboleista on Torre Civica, Piazza Saffin viereisellä aukiolla oleva kellotorni. Nykyinen torni näyttää vanhalta, mutta se on itse asiassa sodan jälkeen rakennettu uudelleen 1970-luvulla. Alkuperäinen torni tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa vuonna 1944. Keskusta kärsi suuria vaurioita, ja kellotorni romahti lähes kokonaan. Torni näkyy jopa 12 kilometrin päässä olevaan Castrocaroon, joka on myös yksi pieni ja sievä nähtävyyspaikka erikseen!

Minulle kellotornista muodostui heti erityinen maamerkki ekoista päivistä lähtien. Mistä tulenkin, kuljen kohti kotia. Se on pieni asia, joka muistuttaa siitä, että vaikka olemme toisessa maassa, arkeen on syntynyt omia merkkejä, jotka luovat kodintuntua.

Toinen torin hallitseva maamerkki on San Mercurialen kirkko ja sen korkea kellotorni. Siihen liittyy paikallinen tarina sodan ajoilta: torniin oli jo asennettu räjähteitä, jotta se voitaisiin tuhota. Lopulta sitä ei kuitenkaan räjäytetty. Torni on avattu yleisölle, ja sen ylimpään kerrokseen pääsee kävelemään todella vanhoja kiviportaita pitkin ja näkemään kaupunkiamme 360-asteella.

Hieman keskustan ulkopuolella sijaitsee Rocca di Ravaldino. Se rakennettiin keskiajalla puolustustarkoituksiin, ja vuosisatojen aikana se on toiminut muun muassa sotilaslinnoituksena ja vankilana. Kun muutimme, oli osa linnasta aivan raunioina, mutta onneksi viime vuosina linnoitusta on kunnostettu ja avattu vihdoin yleisölle. Minulle paikka on myös hieman erityinen, sillä se on tapahtumapaikkana yhdessä suosikkipeleistäni: Assassin’s Creed II!

Minun Forlìni

Minun elämäni on pisara tuota historiaa, joka täällä on aistittavissa. Keskustan suurella aukiolla, joka on yksi Italian suurimpia, on kaksi kertaa viikossa tori, jonne ihmiset kokoontuvat ostamaan päivittäisiä tarpeitaan vaatteista kodin tarvikkeisiin. Mekin käymme välillä siellä katsomassa arkeen tarvittavia asioita, kuten keittiöjuttuja. Lisäksi mikäli haluamme mennä kahville, suuntaamme keskustamme Lovo kahvilaan, jossa työskentelee Italian paras kahvinkeittäjä! Ravintoloissa käymme viereisellä aukiolla, jossa on useita erilaisia ravintoloita hampurilaispaikoista klassisiin pastaravintoloihin kuten BiFor ja La Sosta. 

Joulun aikaan kaupungin keskustaan rakennetaan jäärata, ja siellä on joulukuun 8.päivästä alkaen upeita valoshowta, sillä ”Forlí che brilla” loistaa koko joulun ajan tuoden turisteja katsomaan talven ihmekaupunkia! Kaupunkimme elää rauhallista omaa elämäänsä, sillä turistirysä tämä kaupunki ei kuitenkaan ole. 

Täällä on paljon nähtävää myös puistoissa, kuten Parco Resistenza, jossa on lampi joutsenineen ja muine lintuineen. Puisto on vanha ja sekin on hiljattain kunnostettu. Käymmekin usein puistossa lenkillä koiramme kanssa, sillä samalla lapset pääsevät leikkimään puistoon ja harjoittelemaan esim liikennesääntöjä liikennepuistossa. 

Toinen upea puisto on hieman pidemmällä ja on nimeltään Parco Urbano. Se valitetavasti jäi tulvan alle vuoden 2023 tulvassa, ja sitä on pyritty rakentamaan uudelleen. Puisto oli tuhansien kanien, vesimyyrien ja lintujen koti ja yksi isoimpia puistojamme. 

Kolmas lempipuistoni on Foro Boario, joka on entinen tämän alueen ”kauppahalli”, jossa myytiin karjaa. Edelleen siellä on näkyvillä entisaikojen lehmipaikkoja, ja vanhaa uusitaan kovaa tahtia koko kaupungin yhteiskäyttöön. Ja tietenkin italialaisittain, jokaisessa puistossa on oma kahvilansa.

Mikäli haluamme matkata hieman kauemmas, pääsemme junalla tai bussilla Riminiin tai Bolognaan ja kaikkiin sieviin pikkukaupunkeihin. Olemmekin tehneet päiväretkiä mm. Cesenan linnoitukseen, Faenzan puistoihin ja keskustaan, Imolan kilparadalle sekä Modenan ja Maranellon Ferrari-museoihin. Usein kesäisin menemme bussilla Cerviaan, mikäli haluamme lähteä rannalle. Julkisilla kulkiessa pääsee näkemään myös Italian luontoa ja maisemaa eri tavoin.

Arki Forlíssa

Kaupungissa liikkuminen on tehty todella helposti: kaupungissamme kulkee paljon busseja, jotka vievät juna-aseman kautta toimivalle lentokentällemme, kauppakeskukseen, joka sijaitsee kaupungin laidalla, sairaalalle tai naapurikyliin. 

Käytämmekin julkista liikennettä aktiiviseksi pyörien lisäksi, sillä emme omista ollenkaan autoa. Esimerkiksi lastemme koulumatkan 2,5km suuntaansa pyöräilemme aamuin ja iltapäivin yhdessä, joka aina aiheuttaa kummastusta muiden lasten vanhemmissa.. Onhan jo lokakuun +5 liian kylmä pyöräilylle!

Itse kun työskentelen 100% etänä, on työpäiväni muuttunut suomalaisen ja italialaisen työkulttuurin sekoitukseksi: Sen sijaan että tekisin töitä suoraan klo 8-16, todellisuudessa aloitan työni aamulla kun palaan kotiin, työskentelen pitkälle iltapäivään, kunnes minun täytyy hakea lapset koulusta. Tuolloin pidän vähintään tunnin tauon, sillä pelkästään matkoihin menee puolisen tuntia pyöräillessä. 

Italiassa lapset joudutaan hakemaan koulusta, ja monet paikat menevätkin kiinni kaupungissamme pariksi tunniksi. Kaupat ja kojut avautuvat uudelleen vasta klo 15-16 aikoihin, jolloin alkaa uusi työrupeama. Myös itse jatkan töitä usein alkuiltaan, sillä lapsetkin tekevät koululäksyjä usein 2-3 tuntia. 

Iltaruoka meillä syödään vasta usein klo 20 aikoihin, jonka jälkeen painumme pehkuihin. Suomessa asuessa päivällisen aika oli aina meille haastava, ja uskon, että minne tie viekään seuraavaksi, arkemme ruokailuajat tulevat pysymään suht Italialaisena. 

Meille onkin muovautunut oma Päiväni murmelina-arki, joka toistaa itseään päivästä toiseen kahden kulttuurin sekoituksessa. 

Benvenuti a Forlí!

Monet ovat ihmetelleet kapunkivalintaamme asuinpaikkana. Olenkin aina todennut paikallisille, että Forli on pieni suuri kaupunki. Tämä muistuttaa paljon kaupunkia, jossa asuimme Suomessa. Täällä on kaikki palvelut lähellä, tämä on rauhallinen paikka ja täynnä todella hienoja ravintoloita ja nähtävyyksiä, olematta turistirysä! 

Siksi tänne kannattaakin tulla pariksi päiväksi pyörähtämään, jos haluaa kokea rauhallisen ja autenttisen Italialaisen kaupungin. Suosittelen yöpymään jossakin keskustan läheisyydessä olevista AirBnB-paikoista, sillä kapungissamme on tuolloin kaikki kävelymatkan päässä!