Pohjois-Italia: Alpit vai Dolomiitit?

Miten Dolomiitit ja Alpit eroavat toisistaan? Minne päin Pohjois-Italiaa kannattaa matkustaa? Mitä vaellukselle tulisi pakata mukaan? Ja paljon muuta!

Kuuntelitko jo podcastin jakson 46, jossa puhuimme Pohjois-Italian vuoristosta? Kuuntele jakso tästä!

Pohjois-Italian vuoristo koostuu Alpeista ja Dolomiiteista. Alueet ovat monelle tuttuja erityisesti laskettelukohteina, mutta Pohjois-Italian vuoristossa on paljon muutakin nähtävää ja koettavaa ympäri vuoden.

Olen itse viettänyt aikaa sekä Italian Alpeilla että Dolomiiteilla ja asunut molemmilla alueilla. Siksi niiden välinen ero tuntuu itselleni yllättävän selkeältä. Vaikka kyse on samasta vuoristosta, tunnelma, maisemat ja tekemisen mahdollisuudet ovat monella tavalla erilaisia.

Mutta kumpaan kannattaa suunnata? Ja millaiset varusteet Pohjois-Italian vuoristoon oikeastaan tarvitsee?

Dolomiitit vs Alpit

Aloitetaan pienellä maantiedon tarkennuksella. Dolomiitit eivät siis ole Alppien vastakohta, vaan ne ovat yksi Alppien alue. Dolomiitit sijaitsevat Italian koillisosassa pääasiassa Etelä-Tirolin, Trentinon ja Veneton alueilla.

Kun itse puhun tässä tekstissä Italian Alpeista, tarkoitan ennen kaikkea Dolomiittien ulkopuolisia, Italian läntisiä Alppeja. Alue ulottuu esimerkiksi Aostanlaaksoon ja Piemonteen, lähelle Ranskan ja Sveitsin rajoja. Matkailijan näkökulmasta Dolomiitteja ja Alppien alueita voi kuitenkin hyvin tarkastella omina kokonaisuuksinaan, sillä niiden maisemat ja tunnelma ovat hyvin erilaiset.

Ja tähän vielä pienenä disclaimerina omat kokemukset pohjautuvat pitkälti Val Gardenan ja Canazein alueeseen. Toki olen laskenut kaikissa laskettelukeskuksissa Dolomiiteilla, mutta kahdessa edellä mainitusta olen asunut. Läntisten Alppien puolella taas Courmayeur, Cervinia, Champoluc ja La Thuile ovat kohteina tutuimpia eli jos yleistän jotain niin se perustuu kokemuksiin näistä kohteista.

Dolomiitit

Jos minun pitäisi nimetä yksi asia, joka erottaa Dolomiitit muista Italian Alpeista, se olisi maisema.

Dolomiiteilla vuoret ovat paikoin todella teräviä, jyrkkiä ja pystysuoria. Ne näyttävät lähes siltä kuin ne olisivat nousseet suoraan keskeltä niittyä. Paljasta vuorenseinämää näkee paljon, eivätkä vuoret peity talvellakaan kokonaan lumeen. Juuri tämä tekee Dolomiiteista niin tunnistettavat.

Maisema voi olla talvellakin todella dramaattinen, mutta itse rakastan Dolomiitteja ehkä vielä hieman enemmän kesällä. Kukkiin puhkeavat alppiniityt, järvet, metsät ja niiden taustalla kohoavat valtavat kallioseinämät tekevät maisemasta lähes epätodellisen. Dolomiiteilla on myös aivan omanlaisensa tunnelma. Kirkkaalla säällä vuoret ovat näyttäviä, mutta hieman pilvisellä tai sumuisella säällä maisemaan tulee jotain lähes satumaista.

Italian läntiset Alpit

Kun siirrytään Italian läntisille Alpeille, maisema muuttuu.

Vuoret ovat monin paikoin klassisempaa alppimaisemaa ja hieman pyöreämpiä kuin Dolomiiteilla. Täällä korkeuserot kasvavat, ja aivan Ranskan ja Sveitsin rajan tuntumassa sijaitsevat Italian korkeimmat vuoret. Jos haaveissa on yli 4 000 metrin huippuja, vapaalaskua, vuorikiipeilyä tai muuta vuoristoseikkailua, suuntaisin katseen läntisille Alpeille.

Toki myös Dolomiiteilla riittää tekemistä seikkailunhaluiselle. Esimerkiksi via ferratoja eli kiipeilyreittejä on valtavasti. Eli kumpikaan alue ei ole väärä valinta aktiiviselle matkailijalle, kyse on enemmän siitä, millaista seikkailua matkallasi etsit.

Nautiskelijoille

Kaikki eivät lähde vuorille kiipeämään, vapaalaskemaan tai pyöräilemään alas jyrkkiä rinteitä. Jos ajatuksena on yhdistää vuoret, hyvä ruoka, viini, ostokset ja rauhallinen lomailu, valitsisin ehkä Dolomiitit.

Esimerkiksi Cortina d’Ampezzo, Val Gardena ja Alta Badia tarjoavat upeiden maisemien lisäksi laadukkaita ravintoloita, hotelleja ja palveluita. Alta Badia tunnetaan erityisesti pienistä ja tyylikkäistä kyläympäristöistään, ja Val Gardena muodostuu useammasta kylästä, kuten Selva di Val Gardenasta, Ortiseista ja Santa Cristinasta.

Myös Italian Alpeilta löytyy erittäin hyviä vaihtoehtoja nautiskelijalle. Courmayeur Aostanlaaksossa on tästä hyvä esimerkki. Rinnealue on suhteellisen kompakti, mutta kylä on isompi ja siellä on paljon ravintoloita, kauppoja ja viihtyisä kävelykatu eli jos haluat yhdistää laskettelun ja kaupunkimaisemman alppikylän tunnelman, Courmayeur on kiinnostava vaihtoehto.

Lapsiperheille

Lapsiperheelle valinta kannattaa tehdä ennen kaikkea sen perusteella, kuinka paljon tekemistä ja vaihtoehtoja haluatte loman sisältävän.

Jos vertaan esimerkiksi Val Gardenan ja Cervinian kaltaisia kohteita, kallistuisin lapsiperheen kanssa Val Gardenan puoleen. Dolomiiteilla laaksot ovat usein laajoja ja ympärillä on paljon erilaisia aktiviteetteja. Lapsille löytyy laskettelun lisäksi esimerkiksi leikkipaikkoja ja erilaisia lasten alueita rinteissä. Val Gardenassa on myös se hyvä puoli, että alueella voi liikkua useamman kylän välillä. Jos matkalle halutaan vaihtelua, tekemistä riittää.

Myös Cervinia on ehdottomasti hyvä vaihtoehto laskettelevalle lapsiperheelle, mutta tunnelma on hieman erilainen. Korkea sijainti, pitkä laskukausi ja yhteys Zermattiin tekevät siitä erityisen kiinnostavan nimeomaan laskettelukohteena. Mikäli Cervinia kiinnostaa, niin kurkkaa nämä blogit Cervinia kesällä ja talvella.

Seikkailunhaluiselle laskettelijalle

Jos matkalle lähdetään ennen kaikkea laskemaan, valinta riippuu jälleen siitä, millaista laskemista haet. Dolomiitit ovat erinomainen vaihtoehto, jos haluat valtavan määrän hoidettuja rinteitä, pitkiä laskupäiviä ja upeita maisemia. Esimerkiksi Sella Rondan ympäristössä voi viettää useita päiviä ja löytää jatkuvasti uusia reittejä.

Jos taas vapaalasku kiinnostaa enemmän, nostaisin esiin Italian läntiset Alpit. Monte Rosan alue, Cervinia ja monet Aostanlaakson kohteet tarjoavat aivan erilaisen ympäristön seikkailullisempaan laskemiseen. Tässä kohtaa kannattaa kuitenkin muistaa, että off-piste-laskeminen vuoristossa vaatii kokemusta ja oikeaa osaamista. Mielestäni paikallisen vuoristo-oppaan varaaminen on aina hyvä idea.

Mitä mukaan Pohjois-Italian vuoristoon?

Sitten käytännön kysymykseen: mitä ihmettä vuoristolomalle pitäisi pakata?

Vuoristossa säätä on vaikea ennustaa, ja sama päivä voi tuntua aivan erilaiselta laaksossa ja vuoren huipulla. Siksi tärkeintä on varautua vaihtelevaan säähän eikä pakata vain yhtä tiettyä keliä varten.

Tarvitaanko oikeasti viimeisen päälle tekniset varusteet?

Jos olet lähdössä tavalliselle päivävaellukselle, et välttämättä tarvitse viimeisen päälle Gore-Tex-varusteita. Hyvät ja mukavat vaatteet, joissa pystyy liikkumaan, ovat tärkeämmät kuin se, mitä merkkiä takki on. Kerrospukeutuminen toimii vuoristossa hyvin: sen avulla vaatetusta voi lisätä tai vähentää päivän aikana.

Hyvä kuoritakki on kuitenkin erittäin hyödyllinen, sillä vuoristossa sää voi muuttua nopeasti. Pitkä takki voi puolestaan olla aivan toimiva vaihtoehto rauhallisemmalle kävelylle tai kylässä liikkumiseen, mutta pidemmälle vuoristoretkelle itse valitsisin kevyen ja liikkumiseen sopivan takin.

Voiko vaelluspolulle lähteä lenkkareissa?

Helpoilla ja kuivilla reiteillä tavalliset lenkkarit voivat hyvin riittää. Kaikille vuoristoreiteille niillä ei kuitenkaan kannata lähteä vaeltamaan. Jos reitti on kivinen, jyrkkä, märkä tai muuten vaativa, kunnolliset vaelluskengät tai maastoon sopivat kengät tuovat huomattavasti enemmän pitoa ja tukea.

Eli lenkkarit voivat olla täysin ok helpolla päiväretkellä, mutta ennen lähtöä kannattaa katsoa, millaisesta reitistä oikeasti on kyse.

Tarvitaanko kävelysauvoja?

Kävelysauvat ovat vuoristossa varsin tavallinen näky, ja niistä voi olla paljon hyötyä etenkin pidemmillä tai jyrkemmillä vaelluksilla. Ne helpottavat esimerkiksi nousuissa ja tuovat tukea alamäessä. Jos et ole varma kaipaatko kävelysauvoja, niin niitä voi usein vuokrata kylien varustevuokraamoista. Jos kuitenkin päätät ostaa omat, niin itse suosin teleskooppisauvoja, jotka on helppo kuljettaa.

Mitä varusteita ei ehkä heti tajua pakata?

Aurinkolasit ja aurinkovoide kannattaa ottaa mukaan myös silloin, kun sää ei näytä erityisen aurinkoiselta. Korkealla UV-säteily on voimakasta, ja lumi tai vaalea kallio heijastaa valoa tehokkaasti.

Myös pieni reppu on hyvä olla mukana, jotta saat mukaan vettä, ylimääräisen vaatekerroksen, eväät ja muut päivän aikana tarvittavat tavarat.

On myös hyvä varustautua plan b:llä. Vuoristossa sää voi muuttua nopeasti, joten reittiä tai päivän ohjelmaa joutuu joskus muuttamaan lyhyemmälläkin varoitusajalla.

Mitä Pohjois-Italiasta kannattaa tuoda tuliaisiksi?

Tavallisten italialaisten herkkujen lisäksi kannattaa katsella paikallisia tuotteita, joita ei välttämättä löydy Suomesta. Hyvä pullo viiniä, paikallista juustoa tai hunajaa, keksejä tai vuoristoseudun oma erikoisuus.

Lisää tuliaisvinkkejä löytyy täältä.

Lähteäkö Dolomiiteille vai Alpeille?

Jos minun pitäisi tiivistää ero muutamaan lauseeseen, sanoisin näin:

Dolomiitit ovat maisemien, nautiskelun ja monipuolisen lomailun ystävälle. Täällä voit yhdistää laskettelun, patikoinnin, hyvän ruoan ja upeat kylät helposti samaan matkaan.

Italian läntiset Alpit sopivat erityisesti korkeista vuorista, sporttisemmasta tekemisestä ja seikkailuista kiinnostuneelle. Täällä vuoristo tuntuu paikoin hieman rouheammalta ja korkeuserot ovat vaikuttavia.

Mutta oikeaa tai väärää vastausta ei ole. Molemmista löytyy sekä rauhallisia että aktiivisia kohteita, pieniä kyliä ja isompia keskuksia.

Ehkä tärkein kysymys onkin lopulta: mitä sinä haluat vuoristolomaltasi?

Jos haluat nähdä upeita maisemia, syödä pitkän lounaan vuoristomajassa ja nauttia italialaisesta elämästä, Dolomiitit voivat olla juuri sinun paikkasi.

Jos taas haluat nousta korkealle, haastaa itseäsi ja nähdä Alpit vähän toisesta kulmasta, suuntaa länteen.

Ja jos et osaa päättää, ei hätää, ehkä paras vaihtoehto on käydä molemmissa.

Dolomiitit ja Italian Alpit ovat erilaisia, mutta kumpikin on omalla tavallaan vierailun arvoinen.

Johanna

Johanna on entinen matkaopas, joka on asunut eri puolilla Italian Alppeja. Tällä hetkellä tukikohta on Aostan laaksossa, mutta myös Dolomiiteillä tulee käytyä lähes joka vuosi ja Piemonten aluella jos ei viikoittain niin ainakin kuukausittain. Johannan löytää talvisin rinteistä laskettelemasta tai lumilautailemasta, kun taas kesäisin pyörän selästä, vaelluspoluilta tai kiipeilemästä.

Seuraava
Seuraava

Päiväretkiä, rantoja ja tuliaisia Sisiliassa